Tauko tai jotain...

Hildan blogi lähtee nyt tauolle - lyhyemmälle tai lopullisemmalle!
Päätökseen ei liity mitään dramatiikkaa :)
Hilda voi hyvin ja energisenä tyttönä hauskuuttaa meitä täällä kotioloissa.

Aika aikaansa kutakin, sanoi Hilda kun emäntänsä blogin lopetti!

Harjoitus tekee mestarin

Mitä sanotte tästä ojennuksesta?
Hilda on tänään harjoitellut ahkerasti varvastanssia jotakin suurta balettiroolia varten,
josta meillä vain ei ole tietoakaan.
Sen verran ahkerasti on tassut taipuneet ojennukseen.

Tilataan siis baletti Danser Pour Quatres Pattes tai jotakin siihen tapaan :)

Hullu vapauden kaipuu

Teimme Hildan kanssa rengasmatkan.
Vapaata kun oli ajelimme mökille ja sieltä Tampereelle ja takaisin kotiin.
Hilda joutui matkaamaan neljän päivän aikana satoja kilometrejä autossa.
Eikä se tykännyt!

Mökille meno jännitti minua kovasti.
Siellä kun olisi Hildalle monta uutta asiaa:
meidän ihmisten sukulaisia, Hildan Gisse-sisko ja villi ja vapaa luonto.
Ymmärtääksemme Hilda ei ole liikkunut luonnossa vapaana aikaisemmin.

Tutustutin Hildan mökkiympäristöön valjaissa.

Pian kävi selväksi,
että joko kissalla pitäisi olla tarha tai sitten se pitää pystyä päästämään vapaaksi.
Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin jälkimmäinen.

Hilda oli kuin vasikat kevätlaitumella.
Se ei osannut ensin käyttää kroppaansa vapaassa tilassa liikkumiseen.
Holtittomasti se ravasi tannerta pitkin aivan innoissaan
ja näytti välillä siltä, että kissan peräpää ottaa kiinni etupään ja kaataa koko kissan.

Mikä ilahduttavinta
Hilda ei viihtynyt hetkeäkään yksin ulkona.
Sen sai myös helposti kutsuttua luokseen.
Se ei tehnyt omia reissujaan,
vaan pysytteli muutaman metrin päässä ja näköpiirissä.

Kaikki meni siis paljon pelättyä paremmin :)

Huomioni hajotti mökille saapunut Tädin Pikku Rakas
ja siksi kissojen kuvaaminen jäi muutamiin satunnaisiin otoksiin.
Hilda (tai kuten siskoni perhe kutsuu Hulda) ja Gisse tapasivat toisensa nyt ekaa kertaa.
Kohtaaminen ei mennyt kuten elokuvissa tai Kadonneen jäljillä -sarjassa.
Siskokset eivät näyttäneet tunnistavan toisissaan mitään tuttua.
Ne sähisivät ja sylkivät ja puhisivat toisilleen,
söivät toistensa ruoat ja valtasivat toistensa nukkumapaikat.
Juuri sellaista tyypillistä siskosten välistä elämää :)

Tynnyri

Hilda on kova leikkimään ja juoksemaan ja riehumaan,
mutta ei kiipeämään.
Siksi ajattelimme kiipeilytynnyrin olevan
oiva vaihtoehto suurelle ja tilaavievälle kiipeilypuulle.
Tynnyrin koko on 110 cm kork. ja 45 cm halkaisijaltaan.
Se on aika simppeli, joskaan ei mikään kaunokainen
niin kuin ei kiipeilupuut yleensäkään!!!
Meillä se on ikkunan edessä,
jotta Hilda voi kylpeä auringossa
ja katsella mitä ulkona tapahtuu.
Tynnyreitä on toki pienempiäkin malleja,
mutta 45-senttinen on hyvän kokoinen isollekin kissalle.
Tynnyrissä on kolme aukkoa rungossa.
Alimmainen ja keskimmäinen on yhteydessä toisiinsa
sisällä olevan aukon kautta.
Kolmas on erillinen osastonsa.
Tynnyrin päällä on pehmustettu laidallinen pesä.
Se on Hildan lempipaikka.

Lähimetsä tutuksi

Eilen taas ulkoiltiin.
Hilda sai laajentaa reviiriään
ja olimmekin lähipusikoissa retkellä.
Vielä maastossa on helppo edetä, kun aluskasvillisuus on vähäistä.
Lunta on paikoin paksultikin,
mutta kevät on edennyt kohinalla
ja monet sanovatkin kelien olevan kuin vappuna.
Edellä siis ollaan kevään etenemisessä.

Hilda ei ihan kaikkein riemuissaan ollut ulkoilusta
ja kevät näyttääkin missä määrin me sitä ulkoilutamme.
Rivitalossa kun asutaan ratkaisevaa on se
kuinka Hilda suostuu olemaan valjaissa omassa pihassa.
Hankitaanko ehkä jokin häkintapainen,
josta käsin se saa tarkkailla tipuja???

Jos se ei osaa kaivata ulos
turha sitä on siihen opettakaan.
Itse pääsee helpommalla :)

Viimekodissaan sillä oli hieno ulkoilutarha.
Toivottavasti se ei muista kuinka kivaa sieltä oli seurata maailman menoa.

Maailma on pieni...

...se on jälleen kerran todistettu.
Hilda muutti meille 6.3.
Soitin äidilleni ja kerroin, että meillä on taas tauon jälkeen kissa.
Hän kysyi, mitä tiedän kissan menneisyydestä.
Kerroin, etten ollut löytänyt mainintaa Kujakeikarin Gunhildista selatessani nettiä.
Äiti kakisteli puhelimessa, että kenestä???
Kujakeikaristahan minä olin puhunut.
En todellakaan muistanut,
että äidin ragdoll on samaisesta kissalasta.
-Milloin Hilda on syntynyt?
-Lokakuussa.
-Niin Gissekin.
Silloin se iski tajuntaan!!!
Koska Gisse on Geisha ja Hilda on Gunhild
ovat ne siis G-pentuetta.
Voisiko olla???
Ei kai!
Kyllä!
Molemmat syntyneet 7.10.2007.
Siis siskokset!
Maailma on todellakin pieni!
Gisse on RAG g 04 eli sinikilpikonna mitted.

Ja tässä siis kilpikonnakuvioiset siskokset kollaaseissa.
Gisse on paljon korkeampi kuin Hilda.
Niillä on samanlaiset takkuuntumattomat turkit
ja todella turkoosiset silmät.
Gissen kuvat ovat muutaman vuoden takaa
ja Hildan kuvat muutaman päivän takaa :)

Hilda ulkoilee

Eilen oli kaunis ja kuulas ilta.
Päätimme pukea Hildalle valjaat ja kokeilla
kuinka niissä kulkeminen sujuu.
Ulko-oven avattuamme Hilda oli heti valppaana ja valmis seikkailuun.
Kissa kulki häntä pystyssä ja päättäväisesti eteenpäin
eikä tuntunut paljoa epäröivän.
Meillä kulkee ajotie melkein ikkunan alta
joten vähän Hildaa pelotti ohiajavat autot.
Kunhan lumet sulavat takapihalta
täytyy ulkoilut suorittaa sitä kautta,
siellä kun riittää pihaa ja saattaa välttää koko ajotielle menon.

Hilda ei muuten ole ollenkaan helppo kuvattava.
Se onnistuu jotenkin aina liikahtamaan juuri laukaisuhetkellä.
Ulkona sitä oli helpompi kuvata.

 

Saammeko esitellä Hildan!

Hilda on 6½-vuotias ragdoll-tyttö.

• oikealta nimeltään Kujakeikarin Gunhild
• RAG f 04 eli ruskeakilpikonna mitted
• pieni ja siro
• äänekäs kähisijä
• pateen suuri ystävä 

Meidän perheessä on aiemminkin ollut kissoja.
Suurimpaan maineeseen niistä on yltänyt ragdoll-tyttö Lissu,
koska se sai oman blogin.
Lissu piti lopettaa viime juhannuksen jälkeen.
Siltä löydettiin reikä virtsarakosta,
jonka seurauksena koko vatsaontelo täyttyi salakavalasti virtsasta.
Vaihtoehdoksi ei jäänyt kuin lopettaminen :(

Olemme siis elelleet n. 8 kk kaksin ilman karvakorvaa.

Hilda on elellyt elämänsä pääkaupunkiseudulla.
Sen viimeisimmässä kodissa sillä oli superkiva emäntä U
ja kaveriaan kaksi mäyräkoiraa.
Nuorempi mäyris ei hyväksynyt Hildaa laumaansa
ja kissille piti etsiä uusi koti.
U on rakas ystävämme ja hän lähti tuomaan Hildaa uuteen kotiinsa
ja samalla katsastamaan vanhoja asuinseutujaan.
U oli vieraamme viikonlopun ajan.
Näin Hilda sai rauhassa tutustua uuteen kotiinsa tutun ihmisen seurassa.
Hilda kotiutui kerrasta.
Kotiutumista helpotti runsas patee-valikoima :)